Mitä yhteistä on Slushilla ja liikunnalla?

Mitä yhteistä on Slushilla (kansainvälinen teknologia- ja startup-tapahtuma) ja lasten sekä nuorten liikunnalla? Tätä pohdimme 1080 Coachingin ensimmäisessä blogi-postauksessa.

Tällainen ajatus tuli jostain kumman syystä mieleeni, kun kävelin savukoneen ja laserin värittämillä käytävillä kesken Slushin kovimman sykkeen. Nopeasti voisi ajatella, että näillä kahdella asialla ei ole oikeastaan mitään yhtäläisyyksiä. Eikä niillä välttämättä kovin montaa yhtäläisyyttä olekaan. Toinen tapahtuma on kerran vuodessa järjestetty iso pöhinätapahtuma, jota odotetaan pitkään ja johon panostetaan isosti. Toinen puolestaan on päivittäin toistuvaa tekemistä, joka on osa arkea ja jota ei välttämättä muisteta mainita jos joku kysyy viikon kuulumisia.

Yhteys jonka aivoissani sijaitsevat hermoradat jostain muodostivat, liittyy kuitenkin vapaaehtoistyöhön. Sekä Slush että lasten ja nuorten liikunta perustuvat vahvasti vapaaehtoistyöhön. Näiden kahden esimerkin lisäksi on olemassa vielä muitakin alueita, joissa vapaaehtoistyötä merkittävästi tehdään, kuten ympäristönsuojelu tai sosiaalipalvelut. Voisi sanoa että aikaisemmin vapaaehtoistyö on ollut jopa oleellinen osa Suomen historiaa. Menemättä liian syvälle aiheeseen voidaan varmaankin todeta että sotaponnistelut, kyläyhdistykset, humanitaariset järjestöt ja paikalliset hankkeet ovat olleet hyvinkin suuressa roolissa siinä, että Suomesta on tullut niinkin hyvä paikka olla ja elää kuin se nykyään on.

Mistä vapaaehtoistyössä sitten on kyse? Koska taloudellista korvausta ei tehtävän suorittamisesta ole luvassa, on kyse siitä että vapaaehtoinen saa jotain muuta hyödylliseksi kokemaansa. Monesti voi olla kyse muiden auttamisesta saatavasta hyvästä olosta. Toisaalta voi myös oppia uusia asiota. Ei pidä myöskään aliarvioida yhteisöllisyyden vaikutusta – esimerkiksi liikuntaharrastuksissa toimiminen antaa mahdollisuuden olla osa jotain yhteisöä ja muodostaa vaikkapa elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Slushissa vapaaehtoisia näkyy koko tapahtuman alusta loppuun asti mitä erilaisimmissa rooleissa. Osa vapaaehtoisista jää varmasti myös tavalliselta kävijältä näkymättömiin. Itse törmäsin lukuisiin vapaaehtoisiin esimerkiksi neuvonnassa, vaatesäilytyksessä ja erilaisilla myyntipisteillä. Kenties hämmentävimmät roolit, jotka tämänkin kirjoituksen inspiraationa toimivat, olivat juoma-automaattien ja jätepisteiden vieressä seisovat vapaaehtoiset, joiden roolina oli ohjeistaa vierailijaa juoma-automaattien käytössä sekä jätteiden sijoittamisessa oikeaan astiaan, ja tarvittaessa siirtää väärään astiaan laitetut jätteet oikeaan.

Toimivan tapahtuman kannalta näilläkin tehtävillä on varmasti suuri rooli, ja on tärkeää kierrätyksen kannalta, että jätteet lajitellaan oikein. Silti en pystynyt olemaan miettimättä, miten Slushilla voi olla käytössään niin paljon vapaaehtoisia, että jokaisen juoma-automaatin ja jätepisteen (joita oli 10 000 ihmisen tapahtumassa lukuisia) viereen voidaan sijoittaa useampia vapaaehtoisia samaan aikaan kun liikuntamaailmassa vapaaehtoisia on vaikea saada edes avainrooleihin?

Minulla oli mahdollisuus keskustella kesken tapahtuman hetken yhden tutun vapaaehtoisen kanssa. Hän kertoi olevansa suunnilleen tyytyväinen osaansa tapahtuman vapaaehtoisena, mutta kokevansa että hänelle annettu rooli ei täysin vastannut sitä miten sitä markkinoitiin. Hän koki että olisi pystynyt hoitamaan hyvin vaativammankin tai enemmän itsenäistä toimintaa vaatineen tehtävän. Hän oli kuitenkin pääosin tyytyväinen ollessaan osa tapahtumaa ja päästessään tapaamaan erilaisia ihmisiä. Myös liikuntaorganisaatioissa pitää miettiä minkälaisia rooleja on tarjolla, mitä vastuita niihin kuuluu ja miten vapaaehtoisia voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla!

Mikä sitten on vapaaehtoisuuden tulevaisuus? Onko edes oikein että lasten ja nuorten liikunta pyörii suurelta osin vapaaehtoisvoimin? Monilla muilla aloilla ei tulisi kuuloonkaan, että joku käyttäisi satoja tunteja vuodessa omaa aikaansa korvauksetta tekemällä työtä yhteiskunnan edun vuoksi. Ainakin lasten ja nuorten liikunnassa koetaan ongelmalliseksi, että vapaaehtoisia toimijoita kuten joukkueenjohtajia, valmentajia, huoltajia, tuomareita tai vaikkapa toimitsijoita peleihin on entistä vaikeampi saada mukaan toimintaan. Ongelmaksi tämä muodostuu sitä kautta, että lasten ja nuorten liikunta perustuu entistä enemmän ohjattuun toimintaan mikä tarkoittaa, että sitä pitäisi olla kaikkien saatavilla. Toisaalta ohjatun toiminnan hinta on karkaamassa pienituloisten perheiden tavoittamattomiin. Yksi oleellinen osatekijä joka nostaa harrastamisen hintaa on puute vapaaehtoisista tekijöistä.

Koska tässäkin on kyseessä monisyinen ongelma, ei sen ratkaiseminen tule olemaan helppoa. Taivaalta ei tule putoamaan rikasta mesenaattia, joka kaataa loputtomasti rahaa lasten ja nuorten liikuttamiseen. Toisaalta emme varmaankaan halua kasvattaa myöskään veropottia siten, että puuttuvat miljardit otettaisiin progressiivisesti suomalaisten ansiotuloista. Kuulostaisi myöskin oudolta ja kamalalta, jos suomalaiset ovat sitä mieltä, että liikuntaharrastusten tulee olla vain hyvätuloisten saatavilla kunkin maksukyvyn mukaan.

Mikä siis ratkaisuksi? Tietenkin voidaan sanoa että jokaisen meistä tulisi jollain tavalla osallistua talkoisiin. Yritysten olisi syytä kantaa huolta tulevaisuuden työntekijöiden fyysisestä toimintakyvystä. Jokaisen veronmaksajan olisi hyvä muistaa, että mielekkäiden liikuntaharrastusten lisääminen on hyvä tapa pienentää terveys- ja sosiaalimenoja. Toisaalta jokaisen vanhemman pitäisi kantaa vastuuta siitä, että lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa asuinpaikasta tai sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Me 1080 Coachingilla yritämme ratkaista ongelmaa miettimällä keinoja, joilla vapaaehtoisen valmentajan työskentelystä tulisi vähemmän aikaa vievää, päivittäisestä tekemisestä tulisi uusia taitoja opettavaa sekä kehittävää ja että aloittelevakin valmentaja tuntisi saavansa riittävästi tukea tehtävässään, sillä valmentaminen on tehtävänä haastavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa. Uskomme, että näillä keinoilla liikunnan vapaaehtoisena toimiminen olisi mukavampaa ja sitä kautta houkuttelevampaa, ja seurojen olisi helpompi saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Samalla on mahdollista saada yhä useampi uusi liikunnanharrastaja mukaan toimintaan ja tarjota heille entistä parempia harjoituksia.

Jos haluat olla mukanamme matkalla kohti helpompaa ja tehokkaampaa liikuntatoimintaan, niin liity ihmeessä seuraajiimme Instagramissa tai Facebookissa alla olevien painikkeiden kautta tai tilaa kotisivuiltamme sähköpostiisi ilmoitus siitä kun julkaisemme sovelluksen ensimmäisen version!